Scalekuume omalta osaltani on noussut jo hoitoa vaativiin lukemiin ja ainoa tapa selvitä tästä on tietenkin sukeltaa entistä syvemmälle tähän pienoismallirakentamisen ehkä aateloiduimpaan osa-alueeseen, eli liikkuvien mallien rakentamiseen.
Scale Builders Guild-foorumilla julistettiin Jeepin rakentelukisa jossa on tarkoituksena rakentaa SCX10 rungolle ja voimansiirrolle mikä tahansa Jeeppi. Koska itselläni ei ole koskaan olleet nuo kaikki lepakot yhtäaikaa kellotornissa paikalla niin tokihan siihen piti sitten amatöörinä lähteä mukaan osaa ottamaan! Tälläinen leikkimielinen kilpailu (valmista pitäisi olla viimeistään 1.12) on itselleni hyvä tapa opiskella lisää tätä hommaa, koska ilman aikarajaa tuppaa itselläni jäämään hommat komeasti keskeneräisiksi.
Itseäni ei erityisemmin Jeepit, etenkään uudemmat, herätä sen suurempia tunteita, mutta monet vanhemmat kuten FC:t ja Chief Cherokeet ovat kyllä todella kauniita autoja. Niin ja tietysti CJ:t, kirsikkana kakussa aivan liian pitkä, aitoa americanaa henkivä CJ-8 Scrambler! Ei muuta kuin kokemattoman viattomalla innolla tulta päin!
Runko akseleineenhan tarttui Jorelta matkaan Kirkkonummen kisoista, vanha Majoretten CJ-7 toimii jonkinlaisena 3D-referenssinä. Tuolla tuli paljon muksuna leikittyä, ehkä osasyy näihin traumoihin sekin?
Auton muoto on toisaalta selkeä pitkine suorine kylkineen ja yksinkertainen amme lavana ja ohjaamona.. Toisaalta keulasta ja konepellistä löytyy kaarta ja taivutusta joiden kanssa tässä on nyt hetki punnerrettukin.
Jostain piti ihan oikeasti aloittaa niin aloitin tekemällä maskin numero yksi,
Kylkipaneeleitten puuhastelua. Materiaalina 2mm styreeni ja tässä olisi tarkoituksena saada suoria viivoja leikattua. Aseistuksenani mm. vanhat sakset ja pihdit, pala kerrallaan pilkoin tieni kohti haluttua marginaalia.
Heti kun nuo sain valmiiksi niin pakkohan se oli ruveta "mokkailemaan" ja katsoa minkänäköinen siitä on tulossa, hätäilin tosin ja välipaloista tuli paksun karvan verran liian pitkät eli rakennelmasta liian leveä.
Akselit alle lantikan vantein ja jos oikein silmiä siristää niin saattaa ehkä jossain kaukaisuudessa nähdä orastavan kangastuksen CJ-jeepistä..
Olen hyvin tietoinen Tamiyan klassisen Wrangler-kopan olemassaolosta ja onpa siihen saatavilla ihan suorilta sopiva 3D tulosteinen muunnossarjakin, mutta mitäs se sellainen scratch-rakentaminen (raapustelurakentelu?) on jossa koko koppa hankitaan valmiina? Lisäksi se on hieman pieni ja Axialin akselit ainakin tulevat sieltä reilunpuoleisesti ulos. Mitäänhän minulla ei ole kyseistä koppaa, tai muitakaan kovia koppia, vastaan - tässä on puhtaasti kyse enemmänkin henkilökohtaisesta prosessistani. ;D
Takaseinä syntyi pienen harjoittelun jälkeen laakista, muoto on varastettu teepurkista. Lämmitin styreeniä pienellä toholla, painoin muotoonsa ja pidin paikoillani kunnes se oli jäähtynyt. Melko velmua on tuo styreeni vetelemään mutta ei se loppupeleissä niin vaikeaa ole noin pohjimmiltaan. Tässä välissä kavensin autoa vähän lähemmäksi oikeaa mittasuhdetta joka on siis 1:9. Noin.
Oletuksenani on että tuo loppu korista on verrattain helposti askarreltavissa, mutta varsinainen haaste on tuo auton etuosa. Hetken styreenin kanssa tolvailtuani päätin vähän oikoa ja veistellä konepellin tuosta Forexista. Tässä kakku:
Tuo kama on muuten ihan uskomattoman helppoa ja ihanaa työstettävää, suosittelen! Rautasaha uppoaa siihen kuin suohon ja viiloilla saa äkkiä hangattua haluttuun muotoon tuota. Levyt on liimailtu toisiinsa pikaliimalla joka sekin toimii kätevänä täyteaineena ja on myös helppoa hioa. Tässä vaiheessa aloin ihmetellä vain sitä että miksi en tyhmä tehnyt koko autoa tuosta ihmeaineesta. Tätä levyähän saa muunmuassa Etrasta ja sitä käytetään yleisesti esimerkiksi julkisissa tiloissa opastekylttien ynnämuiden taustamateriaalina.
Pientä hiontaa..
Äimistelin näitä tekemiäni osia eräs ehtoo ja tulin siihen tulokseen että alussa tekemäni maski on sekä surkea mutta liian pieni. Ei siis muuta kuin uusi tekeille, tälläkertaa 4mm Forexista langalla sahaten.
Lokasuojien taittelu onkin vähän monimutkaisempaa, mutta onneksi on sellaisia neroja ja guruja kuten Headquake joiden perässä on helppo tallustaa. Häneltä siis kähvelsin periaatteet tähän taivutteluprosessiin.
Sahasin puupalikan ja siihen vähän muotoja joita vasten tuota styreeniä paineksia. Levyyn viillot ja lämpöä perään,
Käytin tuota etualalla näkyvää styreeninpalaa apuna pitämään muotoa paikoillaan siksiaikaa kunnes jäähtyy tarpeeksi.
Leikkelyä.. tuohon taivutuksien väliseen nurkkaan piti tehdä pieni viilto "yli", jotta lokasuojan maskinpuoleinen reuna pääsee kunnolla taipumaan alas.
Hauskaa on pidetty..! :o
Hieman vielä vaatii sovittelua nuo palikat tuolla keulassa, mutta ehkä nuo vielä paikkansa löytävät. Kittiä perään eiks je,
Lisättäköön tähän loppuun vielä sellaiset saatesanat että mitään varsinaista suorituskykyistä kivipetoa tästä ei ole tulossa vaan puhdas scale-auto jolla tuskin on kauheasti asiaa tasamaastoa kummempiin paikkoihin. Lehtijousille olisi tämä tarkoitus saada mutta aion ratkoa noita turhia teknisiä ratkaisuja kuten voimansiirtoa sitten vasta kun koppa on valmis. Kai ne sinne jotenkin saa sopimaan..! ;D
Kiitos lukemisesta, kesäterveisin Heikki.
x4
