RC-offi.net

Joskus aikanaan näin Youtubessa, kuinka jollain saksalaisella oli ehkä hienoin kuviteltavissa oleva kori autossaan. Se oli kasikymppi Cruiseri. Tällaiselle yhdeksänkymmentäluvulla junnuvuotensa viettäneelle ovat sen ajan japsit lähellä sydäntä. Ja osin siitä syystä olinkin Japanin reissulta tuonut tuliaisina itselleni CC-01 Pajeron, josta varmaan sitten täytyy jotain juttua myös kirjoitella...

Internetissä tuli vastaan muutakin mielenkiintoista: Traxxas TRX-4. On kaksinopeuksinen vaihteisto, porttaaliakselit, ja vielä kytkettävät lukotkin! Juuri kaikkea härpäkettä ja mahtavuutta, josta meikäläinen tykkää!

No tästähän tuli heti päässä yhteenlasku TRX-4 + LC80 = parasta ikinä. Ikävästi vain TRX-4:ää myytiin vain RTR -versiona, enkä minä sillä sinänsä varsin hienolla Defenderin korillakaan oikein mitään tekisi. Ajattelin, että kaipa siitä vielä rakennussarja tulee joku päivä. Ja niin tulikin, joten joululahja itselle oli päätetty.

Ei muuta kuin kori tilaukseen Aliexpressistä, ja kun EuroRC tarjosi TRX-4:ää tarjouksella, niin homma lähti konkretisoitumaan.

Sitten tammikuussa kokoamaan. Homma luisti kivasti, mtä nyt yhdessä hammaspyörässä tuntui olevan mittavirhe, ja kun internet kertoi muillakin olleen samaa ongelmaa, lähetin osan takuuvaihtoon. Yksi vastaanotinkotelon vaahtomuovitiiviste oli myöskin virheellinen, oli leikattu peilikuvaksi siitä millainen sen piti olla. EuroRC hoiti takuuhommat sujuvasti, joten näistä ei sen suutempaa onglemaa muodostunut.

Alustan tultua valmiiksi oli aika käydä korin kimppuun. Heti alkuun kävi selväksi, että pyöränaukot vaatisivat aika tavalla suurentamista. Väillä mietin jo pienempiä renkaitakin, mutta päätin tinkiä scalemaisuudesta täsä kohtaa; olihan auto hankittu nimenomaan maasto-ominaisuuksien takia. Olkoon Pajero sitten mittakaavanmukaisempi.

Dremeliä, vinkua ja viilaa käyttäen alkoi homma hahmottua. Ensin astinlaudat korista pois, ja pikkuhiljaa kaaria suurentamaan. Pakkasta oli sen verran, että paineilmavehkeet jäätivät autotallissa, joten välillä täytyi pitää sulattelutaukoa. :)
Himpun verran oli tarkkaa paikoin, kun halusin etteivät pyörät pääse raaapimaan kaariin missään tilanteessa, mutta kyllä se onnistui... Kori on jonkin verran kapeampi kuin TRX-4, joten uudet vanteet piti valita sellaiset, joilla saataisiin edes vähän raideväliä pienemmäksi. No EuroRC:llä olikin hirmu tarjouksessa ilmeisesti varaston viimeiset kaksi paria Jconcepts Vengeance -vanteita, joita olin jo aiemminkin silmäillyt. hirmu huonosti edes valmistajat ilmoittelevat offsettejä noista vanteista, joka tuntuu jotenkin tosi oudolta näin isojen autojen kanssa puuhastelleen kantilta. Vanteen offset on kuitenkin varsin oleellinen tieto. Toivoin noilla pyörien asettuvan kuitenkin edes vähän sisemmäs, ja kyllä vaan lykästi. Ero on pieni, mutta kaikki on kotiin päin.

No niin, jatketaan.

Kaarien kairaamien myötä kävi ilmi, että taka-akselia olisi kannattanut siirtää hieman taaksepäin. Korin ja alustan nimellisten akselivälien ero oli vain 1 mm, joten ajattelin ettei sillä ole merkitystä, kun kuitenkin täytyy kaaria suurentaa. No, hommassa oltiin jo sen verran pitkällä, että olkoon. Eipä tuo ole lopulta lainkaan häirinnyt.

Ensin meinasin, että täytyy etupuskuri tietty vaihtaa, vaan annoin sen olla paikallaan, kun siinähän oli kiinnikkeiden paikat. Voihan sen sitten myöhemmin leikata pois tarvittaessa. Tavallaan tykkäänkin tuosta lookista, vaikka realismin nimissä off-roadimpi puskuri olisikin ollut paikallaan.

Väriksi valikoitui kokemuksin perusteella valkoinen. Eivät näkyisi naarmut yhtä pahasti kuin sinisessä Pajerossani... Näissä ysärijapsimaastureissa oli aikanaan kaksivärisyys suosittua, ja kyllähän se niihin mielestäni varsin hyvin sopiikin. Väriparin apinoin Tamiyan Pajeron ohjekirjasta, joten TS-26 valkoisen kaveriksi tuli TS-42 light gun metal. Enpä tiedä, onko Cruiseria saanut kaksivärisenä yläosan ollessa valkoinen, mutta ainakin varsin vaalen hopean, ellei jopa helmiäisvalkoisen kanssa tuota harmaata alaosaa näkyy esiintyvän VX Limited -mallissa.
Maalaus onnistui kohtalaisesti, ja pinnastakin sain vähän sileämmän kuin Pajerossa aikanaan. Samalla voin kumota keskustelupalstoilla välillä vastaan tulevan myytin siitä, että Tamiyan TS-13 -lakan voisi levittää enintään 10 min maalaamisen jälkeen, tai sitten vasta viikkojen kuluttua maalin täysin kuivuttua. Olen nyt kaksi koria maalannut Tamiyan maaleilla, ja molemmilla kerroilla lakka on suihkittu pintaan noin vuorokauden kuivumisen jälkeen ilman mitään ongelmia. Kaksivärisyyden takia tuo 10 min on himpun verran haastava vaihtoehto, eikä pinna ole riittänyt odottaa kuukautta. :)

Väsäilin kiinnikkeet, jotka sopivat korin alkuperäisiin kiinnityskohtiin. Niiden piti olla mallia proto, ja sitten aikanaan tekisin kokonaan uudet, siistimmät, jahka mitoitus ja toimivuus olisi kokeiltu. Vaan toistaiseksi ovat jääneet käyttöön, eiväthän nuo korin alta näy. Ja mitä korin alle näkemiseen tulee, en ollut ainakaan tässä vaiheessa ajatellut sisustaa lähteä tuohon väsäämään, ja kun yhdestä projektista oli jäänyt tummennuskalvoa yli, päätin vetää sillä vähän sävyä ikkunoihin. Ikkunat ovat tosi pehmeää muovia, joten päätin laittaa kalvoin ulkopuolelle. Tuollainen laadukas tummennuskalvo kestää aika hyvin naarmuuntumista, tuo kiinalainen ikkunamuovi ei. Lopputulos näyttää mielestäni aika hyvältä.

Nyt olivat siis alusta ja kori yhdessä, ja kuten epäilinkin, ei korin paino oikein tuonut muutosta siihen seikkaan, että iskarit olivat hirmu jäykät. Traxxasin iskariöljy on ilmeisesti 30 Wt, joka vastaa about 350 cSt. Hankin löysintä iskariöljyä, mitä käsiini sain, 100 cSt. Täytin iskarit sillä uudestaan (kannattaa muuten voidella männänvarren tiivisteet samalla, jos tätä tekee), ja nyt ovat enää vähän liian jäykät... Seuraavaksi täytyy käydä mäntien kimppuun, jos vielä halua vaimennusta pienentää, mutta saavat luvan kelvata tuollaisina nyt toistaiseksi.

Valoiksi hankin halvan kiinalaisen valosetin, johon tulin lopulta vaihtaneeksi kaikki ledit. Vai jäiköhän muuten takavalojen ledit alkuperäisiksi, saattaa olla. Niitäkin, kuten myös etuparkkeja piti vähän käsitellä, etteivät olisi liian kirkkaat ja pistemäiset. Sopivasti Tamiyan X-11 chrome silveriä ledin kärkeen, ja lopputulos on kohtalainen. Parkkien osalta maalitäplää piti aika tarkasti hammastikulla rapsutella sopivan muotoiseksi, että valo loimottaa heijastimeen halutulla tavalla. Valojen heijastinpinnat ja säleikön kromit tuli alumiiniteipistä tuolksen ollen tyydyttävä.

Vähän sivellinmaalailua ja muuta sipistelyä, ja homma alkoi olla ajamista vaille valmis. Tästäkin tuli JDM -versio, kori kun on oikealta ohjattavan mallin mukaan tehty jo valmiiksi, ja sellainen oli Pajerokin jo ennestään.

Ostin auton EuroRC:n kamppiksesta, jossa mukaan sai lahjakortin. Päätin käyttää sen bluetooth -moduulin hankintaan. Ja kyllä kannatti. Hirmu kivasti saa esim. ohjauksen enpointit sun muut säädettyä kohdalleen, suoraan paketista se jättikin toivomisen varaa. Ensin vähän epäröin tuon tarpeellisuutta, sitä kun tunnutaan markkinoivan lähinnä telemetriaominaisuuksilla, joita en kokenut varsinaisesti tarvitsevani, mutta todellinen hyöty tuosta on säätöjen ja asetusten tekemisessä. Helposti sai käännettyä lukkojen ja vaihteiston servojen kanavat reverseksi, ja nyt lukot kytkeytyvätkin eri järjestyksessä.

Hauska peli se on ollut ajella, ja menee kyllä sellaisistakin paikoista, joista ei ikinä uskoisi. Tekniikkapuoleltaanhan tuo on varsin vakio, seuraavana täytyneekin panostaa vahvempaan ohjausservoon.

P-M kirjoitti: Ke 19.06.2019 12:07 No tästähän tuli heti päässä yhteenlasku TRX-4 + LC80 = parasta ikinä.

Näin on ;)
Jo vain näyttää hyvälle! Hyvät värit olet valinnu. Gmaden vanteet alle jos kaventaa tykkäät. Niiltä löytyy useat kaventavat ja kaikista vanteista löytyy tietokin kuinka paljon kaventaa.
Sisustahan näihin kyllä kuuluis, mut saat nyt anteeks tällä kertaa. Oma hommansa siinäkin. Tähänkin kyllä varmaan jo saapi jotain tulostettua versioo jostain. Omaani veistelin aika tovin.
Toivottavasti osutaan samalla safarille joskus.

On muuten pähee vaikka enempi Nissan miehiä olen!!

Hieno on. Kiva että olet jaksanut jakaa hyvän tarinan tänne. Tonin kanssa samaa sanon noista vanteista. Gmadelta löytyy hyvä valikoima painavia teräsvanteita jotka kaventaa raideväiliä. Ja ovat vielä hyvän näköisiä. Omaan makuun tuossa voisi olla hivenen pienemmät renkaat, kun tuo vielä niin rekisterissä olevalta maasturilta näyttää. Mutta tuo oli vain maku asia :)

Ohjausservo on varmaan tärkein päivitys trx-4 tekniikkaan. https://fi.eurorc.com/product/10314/sav ... --23kg-74v (savox 1210sg) on takuu varma hankinta. Halvemmallakin saa hyviä servoja mutta takuuta en anna niistä.

No noi renkaathan on koko lailla valtavan kokoiset tuohon, mutta se oli tosiaan tätä kyhäillessä sellainen periaatepäätös, että noilla alkuperäisillä kumeilla mennään, ja tingitään mittakaavasta sitten sen verran.

Gmaden vanteista juu on mitat olemassa hyvin. Ja niin myös RC4WD:n, mitä nyt ilmoittavat ET:n väärin! Niistä on onneksi mittakuvat, joista sen voi tulkita sitten ihan itse. Kuitenkin jotta noita voisi enemmän kaarien sisään saada, pitäisi olla myös kapeammat renkaat. Nuo eivät enää oikein mahdu sisemmäs.

Kyllä siihen on sisustaakin jo vähän mallailtu, mutta olkoon nyt toistaiseksi noin...

Nissanmies minäkin oikeastaan perimmiltäni olen, että jos joskus uusi projekti tulee hankittua, niin olisiko se sitten Patrol GR. :)

Hieno on projekti, komppaan rengas kommenttia ehkä hieman isot noin vakioon nähden. Toimii toki noinkin!!

Nissanista puheen ollen...
http://www.rc4x4-shop.com/Nissan-Patrol ... m-d289.htm

(sori jos aiheutti jonkinlaista ostokutinaa 😂)

Joo Partol seuraavaks! Ja tuosta malli

Onnittelut onnistuneesta lopputuloksesta! Komeaa jälkeä ja mukavaa luettavaa. Kiitos kun jaoit tämän täällä.

P-M kirjoitti: Ke 19.06.2019 13:42. Samalla voin kumota keskustelupalstoilla välillä vastaan tulevan myytin siitä, että Tamiyan TS-13 -lakan voisi levittää enintään 10 min maalaamisen jälkeen, tai sitten vasta viikkojen kuluttua maalin täysin kuivuttua.

Mystisiä ovat spraymaalit ja lopputulokseen vaikuttaa niin monet tekijät. Ylläoleva ohje on kyllä hyvä yleisohje etenkin kun käyttää marketti- eli Maston maaleja. Niiden kanssa on havaittu aikaisemman maalipinnan sulamista johtuen varmaan äkkiväärästä liuottimesta yhdistettynä erittäin rauhallisesti kovettuvaan maaliin. Tamiyalla on paremmat reseptit ja hyvä suutin mutta hintakin on toki vähän eri. Pienoismalleihin (joita nämäkin taitavat pohjimmiltaan olla) kannattaa kyllä Tamiyaa laittaa, lopputulos on häkellyttävä markettimaaleihin verrattuna. Hyvä että kumosit myytin! Ehkäpä siellä on ollut pohjalla jotain muuta kuin Tamiyaa niin siksi lähtenyt pehmeänä vielä liukenemaan.