RC-offi.net

qaw kirjoitti:
- Korittomassa autossa tulee olla kiinteä konepeltipaneeli.

MOA-autossa (moottori akselilla) lasketaan olevan automaattisesti DIG.

Hienoa qaw! Säännöt selkokielellä, epäkohdat korjattu ja yksinkertaistettu mukavaan muotoon.

Yllä lainauksessa olevat asiat pistivät silmääni. Ensiksi kommentti tuohon tubereita koskevaan kiinteän konepellin vaatimukseen. Minulla oli viime kaudella silloin tällöin ajokunnossa tuberi ja pnm ajoi sillä muistaakseni jokusen kisan. Siihen osoittautui näppärimmäksi ratkaisuksi sijoittaa akku ylälinkkien päälle. Kiinteä konepelti hankaloitti akun vaihtoa melkoisesti ja rajoitti myös kovasti akun kokoa. Autossa oli kyllä kiinteä konepelti, mutta hiukan typistetty sellainen, jotta edes jollakin tapaa oli mahdollista vaihtaa akku. Tuberi-kuskeja ajatellen siis kysymys, onko vaatimus kiinteästä konepellistä ratkaisevan tärkeä, vai voiko siitä luopua, jotta akun sijoitteluun tulisi enemmän mahdollisuuksia?

Sitten on tietysti pakko kysyä tuosta MOA-pykälästä.   Kahdella noparilla varustetun auton kohdalla ymmärrän luonnollisesti, että asia tulkitaan noin, mutta millä perusteella yhdellä noparilla varustetussa MOAssa on pakosti myös DIG?

Ensimmäinen kohta on peräisin alkuperäisten sääntöjen tekstistä: "Kopattomissa autoissa tulee olla kiinteä kuomupaneeli, kiinteä kattopaneeli ja minimissään 2 kiinteää sivupaneelia."

Tulkitsin että "kuomulla" tarkoitetaan konepeltiä, ei kai sillä kattoakaan tarkoiteta kun se sanotaan erikseen? Voin toki olla tulkinnut väärinkin :)

MOA:sta muistelen joskus olleenkin puhetta että sääntö menisi noin, joten sen perusteella sen kirjoitin. Itselläni ei sinänsä ole mielipidettä näihin asioihin.

Niin mitä tuolla kiinteällä meinataan, parilla ruuvilla kiinni on kiinteä, aukeaahan oikeissakin autoissa konepelti?

Peruuttamiseksi lasketaan kaikki tilanteet, jossa auton renkaat pyörivät taaksepäin huolimatta siitä, oliko se tahallista vai tahatonta.

Tämä on hiukan epäselvä, pitääkö kaikkien renkaiden pyöriä taaksepäin vai esim pelkästään yhden/toisen akselin renkaat? Niissä nordicin säännöissä tais olla selvemmin jos muistan.

Alkuperäisessä tekstissä peruuttamisesta sanotaan näin: "Peruuttamiseksi lasketaan kaikki tilanteet, jossa auton renkaat LIIKKUVAT taaksepäin huolimatta siitä, oliko se tahallista vai tahatonta". Käytännössä sääntöä on tulkittu siten että jos renkaat PYÖRIVÄT taaksepäin niin kyseessä on peruuttaminen.

Nordicin säännöissä seisoo: "Reversing is defined as at any time if any of the tires move the vehicle backward or spin in the reverse direction, whether engaged or in freewheel and/or whether intentional or not" eli vapaasti suomennettuna "Peruuttamiseksi lasketaan kaikki tilanteet joissa renkaat renkaat liikuttavat autoa taaksepäin tai pyörivät taaksepäin"

Jos renkaat liikuttavat autoa taaksepäin niin silloinhan ne myös pyörivät taaksepäin, joten ei mielestäni tarpeellista kirjoittaa kuin että jos pyörivät taaksepäin. Ehkä tuon voisi korjata muotoon "auton KAIKKI renkaat pyörivät taaksepäin". Tällöin tilanne jossa takapyörät pyörivät vapaasti taaksepäin ja etupyörät sutivat eteenpäin, mutta auto tulee silti mäkeä alas taaksepäin, ei olisi peruuttamista.

EDIT: sori taas ollaan ihan väärässä ketjussa, korjaisko joku ystävällinen mode...

[quote="qaw"]
Tällöin tilanne jossa takapyörät pyörivät vapaasti taaksepäin ja etupyörät sutivat eteenpäin, mutta auto tulee silti mäkeä alas taaksepäin, ei olisi peruuttamista.
[/quote]
Itse kannatan, koska "huono" diggisissä autoissa (omassani ainakin) tahtoo aina digille laitettaessa auto hieman valahtaa taaksepäin ylämeässä vaikka etupyörät vetäisivätkin koko ajan eteenpäin, kun takaa loppuukin yht'äkkiä veto. ::) :-\

Pari juttua:

Varsinaisesti tämä sääntövääntö ei taida tähän topikkiin kuulua. Joten haloo modet!

Toisekseen, qaw suomensit vähän väärin ton nordic tekstin. Siinä nimenomaan pidetään pakkina mitä tahansa tilannetta jossa yksikin rengas pyörii taaksepäin.

"Reversing is defined as at any time if any of the tires move the vehicle backward or spin in the reverse direction"

Toisaalta jos digin aiheuttamaa taaksepäin pyörimistä ei lasketa pakiksi, niin ei silloin moan toisen akselin ajamista pakilla toisen pyöriessä eteen päin voi pitää pakkina. Perusteena on tasapuolisuus, koska joisssain pahoissa paikoissa, kytkettäessä dig vapaalle, auttaa taka akselin pyöriminen taaksepäin esim. noustaessa erittäin jyrkän kielekkeen päälle. Vai lasketaanko digille pakki vain jos se on tahallista? Eli jos sanon vaikka "hups ei ollu tarkotus mut noi takaset just pyörähti ihan väärään suuntaan ja mä pääsinkin tosta yli vaikken tarkottanu olleenkaan" niin ei tule pakki pistettä? Entäs jos ei ole digiä, saako silloin pakitella vahingossa ilman pistettä?

Itse en kannata mitään liennytyksiä tuohon pakkisääntöön. Rengas pyörii taaksepäin = pakki. Yksinkertaiset säännöt ovat hyviä, koska niitä on helppo valvoa.

Toisaalta jos on niin huono digi että se ei oikein pidä, kannattaisiko se kenties vahtaa parempaan sääntömuutosten sijaan?

Miks meillä pitää jokaikiseen lajiin keksiä omat säännöt kun maailmalta löytyy hyviä valmiita kokonaisuuksia.
Tehkää ihmiset auto joka ei lonksu joka suuntaan niin ei pitäs olla ongelmia.

Joo totta siinä sanotaan "yksikin rengas", mutta "move the vehicle backward" tarkoittaa kyllä auton liikuttamista taaksepäin eikä vain renkaan pyörimistä, ja sitten sanottiin renkaan taaksepäin pyöriminen vielä erikseen. Mutta joo.. Voisi tuohon meidän tekstiin kirjoittaa niinkin että jos yksikin rengas pyörii taaksepäin -> pakki. Tästä on nyt selvästi kahta näkökantaa.

Tällä hetkellä voimassaolevat säännöt on vissiinkin käännetty suoraan jenkkisäännöistä. Ne ovat tarpeettoman monimutkaiset ja silti paikoin vaativat tarkennuksia todellisen käytännön mukaan. Jos säännöt ei vastaa käytäntöä, eikä käytäntöä olla halukkaita muuttamaan pilkuntarkasti sääntöjä noudattavaksi, niin silloinhan sääntöjä pitää muuttaa.

Mutta kuten sanottu, mulle on aivan sama millä säännöillä sarjaa ajatte, kun en itse osallistu. Tarjosin vain hieman harrastajaystävällisempää ja yksityiskohdiltaan korjattua tekstiä :)

Qaw on mielestäni tehnyt hienon työn kirjoittaessaan säännöt uudelleen huomattavan paljon selvempään muotoon. Toki Qawin ehdotuksessa, vai onko kyseessä Osgardin ja Bartin ehdotus, jossa Qaw on toiminut ainoastaan sihteerinä, on myös joitakin muutoksia nykysääntöihin verrattuna.

Harrastajia ajatelleen ei varmasti ole huono asia oikaista nykyisessä sääntökirjassa olevat virheet ja julkaista uusi päivitetty sääntökirja, joka vastaa käytänteitä kisoissa. Sitä vastaan ei kuvittelisi kenelläkään olevan mitään.

Sitten on kokonaan toinen kysymys, muutetaanko vielä nykyisiä sääntöjä yksinkertaisempaan suuntaan Qawin, Osgardin ja Bartin ehdotuksen mukaisesti.

Pääosin oma ehdotukseni, jonka yksityiskohdissa konsultoin irkkikanavalla paikallaolleita, lähinnä Barttia ja Osgardia :)

Mikä mahtaa olla radalle tehdyn "Lankasillan" leveys yleensä?
Mikähän on axialin raideväli? Aattelin sillä että tiän hiukan mitottaa
ton oman härpäkkeen raideväliä ettei tule kauhean erikokoinen.
Olis aika noloo tulla jonnekin ajeleen kun saa ton valmiiks ja huomata et kaara tippuu lankojen välistä
niitä hipomatta...     ;D   Viitaten lähinnä sisäratoihin..

Ei niillä mitään standardi leveyttä ole.

Ei se sen nolompaa ole kuin auton nostaminen jonkin muun esteen yli jos ei vaan mene.

Nyt tuli ongelma sähköjen kanssa.
Tamiyassa ei toimi servo lainkaan. Koitin radioita toisessa autossa, ohjaus ja kaasu toimii kuten pitääkin. Tamiyan servoa koitin myös toisessa autossa, toimii.
Ihan sama laittaako servon johdon liipaisimeen vai rattiin kummassakaan ei toimi. Kumma juttu sinäänsä, muutama päivä sitten toimi ihan ok. Aika hyvin mielestäni eliminoin kaikki mahdollisesti rikki olevat osat pois, jäljelle jää vain nopeudensäädin..?

Toimiiko kaasu? Kun kokeilit radiota toisessa autossa, vaihdoitko myös vastarin toiseen autoon? Mitkä radiot? Onhan oikeat kiteet/bindaus kunnossa.

Moottoria pyörittää. Vastaria koitin myös toisessa autossa. Kaikki eri mahdollisuudet koitin, nopeudensäädin ainut ero enää lopussa.
Radiot acomsin 2.4 (kiteitä en löytäny mistään  ;D) bindauksenkin tein uudelleen. Voisko tamiyan nopari aiheuttaa jotain sekoilua vastarissa?

Kuun asento on varmaankin väärä, ei toimi miullakaan mitkään hommat niinkuin pitäisi.  ;D

Vaihdoin suosiolla sidewinderin tilalle, nyt toimii kuten pitääkin. Tiedä sitten mikä aiheutti moista.

onkos kellään kuvaa AX10 Scorpion RTC:radiosta. Nii ja tuleekos tossa rtc seessä mitään vara osia jne.

Onko juotostinojen lämmönkestossa eroja?
Minulla sulaa SC-autossa liittimen juotokset. Itse liitin ja johdot ovat vielä ok.

Tomy kirjoitti: Onko juotostinojen lämmönkestossa eroja?
Minulla sulaa SC-autossa liittimen juotokset. Itse liitin ja johdot ovat vielä ok.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juotostina
tuollaisen löysin äkkiä
http://www.yeint.fi/index.php?main=64&p ... ctID=16601
http://www.bebek.fi/kauppa/lisatiedot.p ... e_id=15954
Eli vastaus on

kyllä on eroa

Kiitos Bartti!

Eli näyttäisi siltä, että tavallisinkin tina kestäisi n. 180 asteen lämpötilaa, ennen kuin se muuttuu sulaksi. Ilmeisesti se pehmenee kuitenkin huomattavasti alhaisemmassa lämpötilassa. Hiukan oudolta kuitenkin tuntuu, että noparin ja akun välinen johto noin lämpenee. Akun johto on mallia XXXL, eikä se lämpene lainkaan. Sen jatkona on pieni pätkä itse tekemääni johtoa, jossa on lähtö Becille, joka taas yhdistyy Sidewinderistä akulle lähtevään johtoon. Silmämääräisesti katsottuna minun tekemä johto on noparilta tulevaa johtoa ohuempi, joten voisiko se aiheuttaa liikaa vastusta ja samalla lämmittää liittimet molemmissa päissään. Ja tekniikkana on siis Sidewinder + hyväkuntoinen Castle 5700kv + 2S 5200mAh Lipo, liittiminä Deans-kopiot.

Täytyy kokeille tehdä oma johdonpätkä hiukan paksummasta tavarasta, ehkä se auttaisi ongelmaan.