Testiautona siis 2.2 Pro "Charon", jotta saadaan kunnolla rasitusta, digittelyä yms.. aikaiseksi.
Testiareena!
Keulassa siis kapeat navat, jotka ovat tavallaan kuin 225 kokoiset ja kapeimmat mitä pystyy tulostamaan. Perässä sitten VP:tä vastaava mahtoiko olla 4 tai 600-sarjalainen vastaava.
Osien kiinnitys samanlainen mitä VP, mutta VP:n "pyöreätä uloketta" ei näissä ole.
Kiinnitys onnistuu normi ruuvilla, eikä tarvitse olla speciaaleja. Toki tuohon saa sirommillakin kannoilla olevat ruuvit, mutta nuo nyt nousi miljoonalaatikosta ekana :D
Vertailua VP:n ja tulostetun osan kanssa.
Navat autoon ja kohti keidasta!
About 10min normaalia kisasuorittamista ja nopeastikin kaahailua "siirtyminä", eikä mitään ongelmaa. Sitten yritin alastuloja ja hakea rasitusta, eikä ongelmaa.
Lopuksi sitten tosi kovaa siirtymärallia ja kaasulla pomputkin, jossa auto tuli luonnollisesti keulapainoisempana ensin keulalleen ja kun perä kohtasi kallion, jokin taipui...
Kuskinpuolen takarengas "katkesi" tulostetun navan juuresta siten, että pyöreä osuus jäi omaksi palakseen ja tuo muotoutuma omakseen.
Näistä kuvista kun katselee tulee mieleen, että tulostaako kone "täysin" tuon kappaleen "täyteen" vai jääkö sinne "tyhjiöitä?". Voi toki olla että vain itseä hämää tuo.
Pompahdus ei ollut 20cm korkeampi ja perä on vielä keulaa kevyempi + alastulokulma oli ihan maltillinen. Hajoamisen syy on mielenkiintoinen prosessi selvittää,
mutta voisiko osaa kehittää kestävämmäksi lisäämällä "ympyräjuuren" ja muotouman liitosta, vähän kuten tuossa kapeimmassa on näin:
Tiedän, että tulee melkoinen "klöntti", mutta olisiko se silloin kestävä? Keulassa nuo kestivät hienosti, vaikka painoa on enemmän ja digittelyä tulee runsaasti.
Toinen vaihtoehto mitä itselle tulee mieleen on ekaa versioiva myös eli kasvattaa ruuville kiinnitysalaa pidemmäksi, jolloin se tukisi pidemmältä matkaa napaa.
Tietysti myös materiaalin kanssa "leikkiminen" lienee yksi vaihtoehto - jos on olemassa erilaista/kestävämpää tavaraa.



