AX10TCS

[Micco]

Tuli innostus koittaa kyhätä jonkin moinen kivikiipijä tuon SCX10 Toyotan kaveriksi, ettei tarvii sillä koittaa murjoa mahdottomista paikoista.

Itellä ei ole juuri mitään käsitystä näitten crawlereiden teosta, eli jos homman edetessä joku huomaa jotain todellisia töppejä niin rohkeasti mainitsee asiasta.
Projektissa käytän osittain omista (sekä matin kätköistä, siitä suuri kiitos) kätköistä löytyneitä osia ja osan haen kaupasta ja osaksi koitan ostaa käytettyjä koska kotimaisisa liikkeissä on määrätyt osat loppu, enkä ole kovin innokas tilaamaan ulkomailta...ainakaan toistaiseksi. Ja tietty itsekin valmistan joitain osia.

Tässä jotain roippeita mitä olen saanut kasaan tähän mennessä, tänään tuli haettua nopari ja moottori. Castlen becci tulee lähi viikkoina samoin kuin toinen servo, toinen servo jo onkin (ei kuvassa oleva Acoms vaan aavistuksen parempi).



Sitten vielä pitää hankkia iskarit, pohjalevy, c-hubit, niin sitten pääsee kasaamaan pikkuhiljaa.
Saas nähdä mitä tästäkin vielä tulee.

[Micco]

Eilen saapui Rcmartilta tilpehöörit mitkä on hidastanut tätäkin rakentelua. Nyt olisi näillä näkymin kaikki osat kasassa, paitsi akku ja becci. Eli kohtapuoleen voi tulla jopa jotain valmistakin. Seuraavaksi pitäisi koota etuakseliin BTA kilkkeet ja koittaa saada kaikki varret ja jouset jotenkin sopimaan myös sinne joukkoon, sit pitää pohtia et yritänkö tehdä eteenkin nelilinkin.
Mites onko etupäässä suurta hyötyä nelilinkistä, taakse nyt tulee ainakin nelilinkki.

[Micco]

Nyt ois jotain näkyvää saatu aikaan, unohtuu vaan aina ottaa kuvia rakentelun edetessä. Mut tässä parit kuvat tämän päiväisestä tilanteesta.

Etupää


Takapää


Paneleita tuli tehtyä kans, hiukan on ite tehdyn oloiset, pitää jossain vaiheessa koittaa tehdä hiukan siistimmät joissa olis ruuvin aukotkin täysin kohdallaan ;)


Yleiskuvaa


Seuraavaksi pitää kiinnittää paneelit, laittaa sähköt ja sen jälkeen pitää kattoa minkä kokoinen akku sopii ja tilailla sellaisia.

[Micco]

Tänään tuli tälläkin ajettua ensimmäinen testiajo heti kun pienistä sähkö ja niiden kytkentä häiriöistä selvittiin.
Ei vaikuttanut kovin lupaavalta testiajon perusteella. Tiedossa oli torque twistin olemassa olo ja sitä osasin odottaa, mutta en kuvitellut et auto menee ihan solmuun pelkästään tasaisella matolla kun kääntää eturenkaita ja ajoi eteenpäin. Jotain on todella pahasti pielessä, tai jos tuollainen kuuluu olla niin laitan auton osiksi ja rakennan scalen.
Alusta on lähestulkoon yllä olevien kuvien mallilla (linkit, iskarit), iskareissa sisällä heppoiset jouset ja 15mm raidevälin levennys palikat paikoilla joita ei ole kuvissa.
Jos joku nyt huomaa kuvista et mikä tuossa voi olla pielessä, niin olisin tyytyväinen jos kertoisi.
Koitan jos huomenna ehteisin ajamaan sen tuossa lattialla taas solmuun ja otettua kuvia niin se vois selventää ongelmaa.

[Joona]

Pistä vähän etu jousia jäykemmät jouset taakse, ja (takaapäin katsottuna) oikeaan etu renkaaseen jotain n. 50g enempi painoja kuin vasempaan etuseen.

[Pasi]

Onkos nuo ylälinkit väärin

vertasin tuohon r2:sen autoon ja sillä on linkit samoin mutta laatikko toisin päin

[0lli]

Pitäisiköhän nuo ylälinkkien sisäpään kiinnitykset olla samalla tasolla. Akselin päässä saa ollakin toisen puolen linkki ylempänä. Ja etuakselia voisi ehkä kellottaa vähän taaksepäin vaikka lyhentämällä ylilinkkejä tai siirtämällä niiden sisäpään kiinnityksen tuohon viimeiseen reikään (lähimmäs vaihteistoa). Tuo jälkimmäinen ei kyllä vaikuta torque twstiin, mutta se voisi parantaa kääntyvyyttä.

Kyllä se matolla kääntäminen voi muutenkin vetää auton solmuun, kun pitoa on paljon ja tasauspyörästöjä ei yhtään. Ei tuolla välttämättä ole torque twistin kanssa tekemistä. Se selviää paremmin, kun ajaa suoraan jyrkkää mäkeä ylöspäin.

[kenne]

Pistä vähän etu jousia jäykemmät jouset taakse, ja (takaapäin katsottuna) oikeaan etu renkaaseen jotain n. 50g enempi painoja kuin vasempaan etuseen.

Nämä ei kyllä kauheasti vaikuta jos auto menee solmuun.

Takana voi olla jäykemmät jouset kuin edessä.
Aika hyvä perus säätö on jos auto 'artikuloi' ,(tarkoittaa suurin piirtein sitä miten paljon joustaa kun nostat yhtä pyörää ylöspäin) noin 45 astetta.
Eli toisen pyörän nosto antaa akseleiden mennä suhteessa toisiinsa n. 45 asteen kulmaan. Takaa tai edesä katsottuna. Ennenkuin saman puolen toisen akselin rengas nousee.
Tämä testi siis kun auto on ajokunnossa kaikkinen painoineen ja akkuineen.

Jos auto painaa noin 2,5-3,5 kiloa niin eturenkaan paino voisi olla noin 300g kpl ja takaset noin 200g kpl. Ja saman painoisina kummallakin puolella. Tämä siis vanteineen kumeineen jne.

Jos ajon aikana jyrkässä mäen nousussa oikea etupyörä 'keulii' niin vasenmpaa takalinkkiä voisi korottaa takaa vaikka 4 mm ja kokeilla auttoiko riittävästi.
Näihin säätöihin ei ole mitään oikeaa tapaa.
Testaamalla löytyy se auton kulkutapa mikä itseä miellyttää.
Noilla säädöillä sain omani toimimaan hyvin.

[Micco]

Vaikuttaako tuo kummin päin laatikko ja moottori on, kun kardaanit kuitenkin pyörii aina samoin päin. Mulla sen takia noin päin että olisi oikealla puolella enempi painoa.

Ylälinkkien moottoripään kiinnitykset kun oli samalla tasolla niin silloin väänsi joustoissa runkoa kovasti sivusuunnassa, nyt kun linkit ovat suurinpiirtein samassa linjassa alalinkkien kanssa niin joustaa ilman että runko liikkuu sivusuunnassa.

Tuota vähän miettisin myös että matolla on tosiaan hyvä pito, ja sit kun on vielä raidevälin suurennus palikat, mitkä muuttaa akseliväliä aika rankasti kääntyessä, koska renkaat liikkuu ns. eteen ja taakse päin kääntäessä. Takaohjausta kun käytti niin ei vääntynyt tietenkään ihan niin pahasti.

Pitänee vielä taivutella myös ja katsoa noita joustokulmia, ja punnita hiukan autoa ja renkaita.

[Tomy]

Raidevälin leventäjät kannattaa poistaa. Autosi on riittävän leveä vakioakseleilla. Jos mahdollista, pyri eroon droop-jousituksesta, se lienee suurin heikkous tällä hetkellä. Tsekkaa ja säädä etupään caster, kuten Olli jo mainitsi.

[Micco]

Alkuunsa ei ollut leventäjiä, mutta otti renkaat niin rankasti kiinni iskareihin et piti laittaa leventäjät. Sit jos siirtää iskareita sisemmäs niin ne ottavat taas linkkeihin kiinni, mielelläni ottaisin leventäjät pois jos mahdollista, kun menee tosiaan tuo "kääntö geometriakin" tai miksi sitä nyt sanotaan ni ihan persiilleen.  
Mihin kannattaa tuo caster säätään? Nyt auton ollessa lopotilassa akkuineen ja kaikineen muineen romuineen, niin olkaakselin linja on aivan pystylinjassa, ja linkit lähes vaakasuorassa.

[Tomy]

Pystysuorassa on hyvä lähtökohta. Jos saat kallistettua aavistuksen taaksepäin ilman että kardaani joutuu liian jyrkkään kulmaan, saattaa auto kääntyä paremmin.
Olisiko mahdollista kallistaa iskareita sisäänpäin rungon kiinnityspisteissä? Onko sinulla iskareissa lainkaan jousia? Jos ei, et juurikaan pysty vaikuttamaan tq-ongelmaan.

[Micco]

Aika hankala siirtää iskarin yläpäitä sisemmäs kun sit ottaa taas iskarit ylälinkkeihin kiinni määrätyssä joustossa.
Iskareiden sisällä on heiveröiset jouset, pitävät autoa sen verran ryhdissä et on pohjaanlyöntitoppareihin matkaa 10mm.

[Tomy]

Jos asennat iskareiden säiliöihin jouset niin, että ne "vastustavat" ulosjoustoa, pystyt jousilla vaikuttamaan torque twistiin. Jos jätät jouset kuten nyt ymmärsin sinulla olevan, ei mikään estä ulosjoustoa, jolloin sinulla tulee aina olemaan reippaasti torque twistiä. Droop-jousitus on viheliäinen, kun halutaan kunnollista suorituskykyä kardaaneilla varustettuun crawleriin. Hyvään lopputulokseen pääsee helpommin ja varemmmin, kun käyttää tavallisia iskareita. Passeli maavara on 75mm tietämissä.

[kenne]

Anteeksi topicin lainaus.

Tomy:
Oikeaoppisesti torque twist poistetaan linkkien säätämisellä.
Eli vähennetään TQ:n aiheuttajaa. Moottorin vääntöä rungon kautta jousitukseen.
Ei jousia tai vaimennuksia muuttamalla.
Niillä vain sotkee auton jousitusta ja sen toimintaa.
Linkejä säätämällä oikein renkaat painuvat tasaisesti maata vasten.
Yhtä jousta jäykistämällä estetään vain takakulman painumista...ei etu renkaan nousua.
Kun perä ei painu luullaan vain että TQ on eliminoitu.
Samojen ongelmien kanssa dragrace ukkelitkin painii.

[Tomy]

@Kenne

Varmasti teoriassa näin. Mutta onko myös käytännössä ja pikkuautoissa? Itse en ole koskaan onnistunut kovin hyvin drooppiautosta poistamaan TQ:ta. Tavallisesti jousitetusta autosta kyllä. Tottakai linkeilläkin on väliä, siitä on jo ketjussa mainittu. Jos oikein lähdetään hifistelemään, niin kannattaisi vielä vaihtaa tilalle kunnon kisarunko ja hankkia taakse hitaammat välitykset. Näinhän me kaikki teimme silloin kun vielä kardaanivehkeillä ajelimme. Linkkien geometria, vaihdelaatikon sijoittelu, perien välitykset ja jousitus; näiden tekijöiden sopivasta sekoituksesta löytyi hyvät säädöt. Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että droopista kannattaa pyrkiä eroon, kun siinä ratkaisuussa ei ole mitään jousituksen ulosjoustoa vastustavaa voimaa.

Just my two cents.

[kenne]

Juu täysidrooppi alustaa minäkään en saannut toimimaan oman maun mukaan.
Puolidroop..ja edessä pienet vastajouset (kuulakärkikynästä pehmeimmät jotka löysin ja ne puoliksi) iskarien sisällä. Toimi erinomaisesti.
Tomyn suosittelema reilu 7cm maavara varmaan ok..mulla oli 6 cm mutta kivikkoon nostin helposti holkeilla, takaiskareiden jousien avuksi, jousitusta jonnekin 8 paikkeilla.

[Micco]

Jouset ovat iskarin sisällä männän yläpuolella (nostaa autoa ylöspäin). Toihan on nyt periaatteessa normaali iskari, jousi vaan on iskarin sisällä, vai onko näissä sit normaali iskari niin että jousi vetää autoa maata kohden sisäänjousto rajoittimia vasten.
Koitan tanään ehtiä Sabeen hakemaan alumiinisen servo varren takaservolle ja koitan sen jälkeen ilman levityspaloja, jos tuntuu järkevämmältä, niin sit pitää alkaa miettimään miten saan iskarit, linkit ja renkaat sopimaan ilman että ottavat toisiinsa ja ilman että pitää kääntöä alkaa rajoittamaan sen takia.

[kenne]

Mulla on edessä linkkien ja iskareiden päissä mutkalinkinpäät.




Tässä näkyy miten takana linkeilläå on korjattu TQ


Siirretty takalinkin (pidennetty) kiinnityspiste.

[Micco]

Niitä kuvia lopultakin. Nyt ei mennyt solmuun kun ei ollut niin pitävä ajo alusta kuin maanantaina, otin levityspalat pois niin hiukan helpotti kaiken sortin väännöt, mutta ei kuitenkaan ihan normaalilta tunnu. Tosin ei ole kokemusta enempää crawlereista millaisia ne ovat, kun täällä meillä päin ei ole porukoilla kuin scaleja.

Maavara n.73mm normaalissa tilassa, iskarit kasassa n.60mm, iskarit oikosena n.100mm. Ja painoa häkkyrällä on 2846g, ja renkaat 261g kpl kumeineen vanteineen.


Joustoa yksi rengas nostettuna maksimiin, niin että muut kolme vielä pöydässä kiinni.


Etulinkit. Akselin päässä ylälinkeistä ylempi on vastaavasti rungon päässä ylempänä myös kiinni, eli molemmat puolet menee samassa linjassa (viistoudessa). Miten ylälinkit ovat oikea oppisesti asennettu akselinpäästä...(toinen levyn alla toinen päällä, jos näin niin pitääkö olla päällisin vai vierekkäin) vai (samalla puolella levyä vierekkäin) tai jotenkin muuten, miten? Toivottavasti joku edes tajusi mitä koitan ajaa takaa.




Takalinkit ovat kuten etupäässäkin.


Tämän takia olen laittanut levityspalat (kuvia ottaessa eivät paikoilla).




Tämän vuoksi ei oikein onnistu iskareiden sisemmäksi siirto, koska tälläkään hetkellä ei ole jouston aikana linkin ja iskarin väli kuin n.2mm, ei viitseisi alkaa rajoittamaan kääntöäkään ettei ottaisirengas iskariin kiinni. Yksi keino varmaan olisi että juottaa uudet kiinnikkeet iskareille että saa ne pystympään ja sisemmäksi.


Mikä on tällä hetkellä se ns. päivän servo, noi kiinan halpikset oli parin minuutin testin jälkeen niin kuumat että ei voinut koskea polttamatta sormiaan, joten ne käytetään scalekulkineissa eikä sulateta turhaan tässä käytössä.