RC-offi.net

Ajattelin nostaa pohdintani/kysymykseni tänne omalla otsikolla. Kysymykseni kumpuaa HW 1080 noparin ei niin kehutusta drag brakesta, joka luetun perusteella toimii toisilla moottoreilla paremmin kuin toisilla. Jos moottorin T-arvoa nostetaan saadaan ilmeisesti parempi drag brake? Jos kuitenkin halutaan pitää tietty wheelspeed, tulee pinioniinkin kajota moottorin vaihdon yhteydessä.

Kysymykseni siis kuuluu, mitä hyötyjä/haittoja saadaan jos sama wheelspeed haetaan 1, korkeammin kiertävällä moottorilla + pienemmällä pinionilla TAI 2, hitaammin kiertävällä moottorilla + isommalla pinionilla?

Mihin kaikkiin tämä vaikuttaa? Vääntöön? Virran kulutukseen? Drag brakeen? Osien lämpenemiseen? Muuhun, mihin?

Mä oon sitä mieltä että ihan helpolla ei saa tarpeeksi wheelspeediä ja ryömintää harjallisella tekniikalla yks vaihteisena.

Itellä oli yks kokeilu vaterrassa 55t kone ja 4S lipo. Sillä oli jo aika pitkä vetoalue.(se ryömi ihan samalla lailla 2 tai 4 kennoisena, mutta 4 kennoa tuplaa vauhdin) 2-vaihteisena se sitten oli jo pirun hyvä. Harva nopari vaan kestää 4s. Tota omaa vois kyllä kokeilla nyt vaikka 6s.

Sitten löytyy trx4 2 vaihteisena vakiokoneella, tiuhin välitys ja 3s akku ja on aika hyvä. 2 kennoisena tai 1 vaihteisena se olis vähän kompromissi. Kokeilin myös 12t konetta, toki aika pirun nopean kuuloinen mutta yllättävän hyvin sekin ryömi, mutta kulutti kyllä reilusti sähköä ja muutti sitä lämmöksi. Ja sillä huippunopeus oli maukas! :-) Nyt palasin kuitenkin vakiokoneeseen ja nopari on tosiaan tuo 1080 ja dragbrake on ihan riittävä mun käyttöön, en oo osannu kaivata parempaa.

Akuperäisessä kysymyksessä en tarkoittanut wheelspeedin maksimoimista. Sillä ei kysymyksessä oikeastaan ole niinkään väliä mikä on maksimaalinen wheelspeed, vaan jos haluaa saavuttaa saman wheelspeedin kahdella eri T-luku/pinion kombolla, niin mitkä ovat niiden käytännön erot. Siihen jos saisi valastumista, niin olisin kiitollinen

Mahdollisimman lyhyellä välityksellä DB paranee, ts, vääntömomentti moottorin suuntaan kasvaa. Eli pienempää pinionia.. Moottoreissakin on eroa, eli pelkkä T-luku ei välttämättä kerro kaikkea. Magneetit, ankkurin rautamäärä, langanpaksuudet kaikki vaikuttavat.

Muutenkin aina suosisin nopeampaa, pienemmän T-luvun moottoria sopivaksi välitettynä. Vääntö jopa paranee, ryömiminen paranee ja hyötysuhdekkin käsittääkseni paranee.. harjavehkeissä itsellä (pro poislukien) ollut vuosia 4s akut käytössä, nykyään se pro tosin on enää ainoa karvallisia moottoreita käyttävä.

Mielenkiintoinen aihe!

Heräsi kysymys, millainen kokonaisvälityssuhde teillä on tavoitteena vs moottorin turn- tai kv-luku vai valitsetteko moottorin speksit ”kompensoimaan”, jos välityssuhdetta ei saada halutuksi ratas vaihtoehtojen puuttuessa?

Varmaan korostuu vielä enemmän custom rakentamisessa, mutta useammalla merkillä ilmeisesti pystyy myös laatikon rattaita vaihtamalla vaikuttamaan välitysuhteeseen.

Helpottaisi itselle tulkitsemaan käytettyjen moottorien turn- tai kv-lukemia, kun tietäisi kokonaisvälityssuhteen uusia investointeja miettiessä😄

*Edit*
*Edit2* poistettu laskelmat virheellisenä

Mitenköhän noi kakkosvaihteen kokonaisvälitykset on laskettu?

Kuten sanoin, mahdollisuus väärin laskettuun tulokseen on olemassa :D

Laskettu samoin kuin vaihde 1 mutta:

Transmission Input Gear Output Gear Ratio
1. Speed 30 24 0,80 :1
2. Speed 18 36 2,00 :1

Katoin vaan että noi lukemat on nurinperin. Kakkosvaihde jolla auto kulkee lujempaa, niin välityssuhde luulis olevan pienempi kuin ykkösellä jolla ryömitellään.

Tosiaan vahvuusalueella en ole välitysten laskennassa ja tuo vaihdelaatikko osio aiheutti enemmänkin ihmettelyä. Ykkönen oli vielä suht selvä tulkita ja osui laskenta esimerkkeihin mitä löysin. Itse olen käsittänyt mitä isompi suhdeluku on sitä nopeammin toinen "pää" suhteessa toiseen pyöriin (esim välitys keloissa 1:1 vs 2:1 vs 4:1).

Sinänsä oikein mutta se on se moottori joka pyörii kovempaa.

Volvospede kirjoitti: To 27.05.2021 07:57 Sinänsä oikein mutta se on se moottori joka pyörii kovempaa.

Tämä on tiedossa😄

Alla oleva linkki HD:n videoon on yksi mistä kaivoin tietoa, ehkä se avaa paremmin kuin että itse yrittäisin selittää.


Toki kuuntelen mielelläni, jos olet muunlaiset tulokset saanut, jotta saisin omia laskelmia mahdollisesti korjattua?

Ajattele vaikka perinteista henkilöautoa jossa vaikka 4 vaihteinen manuaali.
Laatikossa isoin, nopein vaihde nelonen on suora eli 1:1.
ykkönen on jotain 3-4:1 eli alennusvaihde. (ja 2/3 vaihteet siiten siitä jostain väliltä.)

Perävälitys on jotain 3-5:1 eli kokonaisvälitys ykkösellä luokkaa 10-20:1. (ja sillä suoralla nelosella kokonaisvälitys on se sama kuin perävälitys)

Sit jos auto onkin maasturi siitä löytyy jakovaihteisto niin siitä alennusvaihteisto jonka välitys on yleensä luokkaa 2-3:1.

Eli aleennusvaihteet päällä lyhin välitys on luokkaa 20-60:1.

Eli mitä isompi tuo välityssuhde on numeroina, sitä hitaammin se tötterö liikkuu.

Tuossa laskelmassasi oli kakkosvaihde hitaampi kuin ykkönen.

Volvospede kirjoitti: Pe 28.05.2021 11:17 Ajattele vaikka perinteista henkilöautoa jossa vaikka 4 vaihteinen manuaali.
Laatikossa isoin, nopein vaihde nelonen on suora eli 1:1.
ykkönen on jotain 3-4:1 eli alennusvaihde. (ja 2/3 vaihteet siiten siitä jostain väliltä.)

Perävälitys on jotain 3-5:1 eli kokonaisvälitys ykkösellä luokkaa 10-20:1. (ja sillä suoralla nelosella kokonaisvälitys on se sama kuin perävälitys)

Sit jos auto onkin maasturi siitä löytyy jakovaihteisto niin siitä alennusvaihteisto jonka välitys on yleensä luokkaa 2-3:1.

Eli aleennusvaihteet päällä lyhin välitys on luokkaa 20-60:1.

Eli mitä isompi tuo välityssuhde on numeroina, sitä hitaammin se tötterö liikkuu.

Tuossa laskelmassasi oli kakkosvaihde hitaampi kuin ykkönen.

Kiitos selvennyksestä! Jatkan välityksien laskennan opettelua😁