RC-offi.net

Ite ala ainakaa muutaman euron servoa sisäänajelemaan. Jos hajoo ni hajoo ja uutta tilalle.

En oikein ymmärrä miten muovin ominaisuudet muuttuu ns. sisäänajolla? Muovi on hyvin stabiilia ainetta ja niissä ei kovin usein, jos koskaan, esiinny muokkauskovettumista kuten monissa metalleissa.

Tästä asiasta vaatii tietoa, muutakin kuin Towerpro kokeiluja.

Tänään tuli servo kotio.
Todella asiallisesti oli pakattu, osa varmaan tietää tapauksen jos huuto.netistä tilannut kyseisen servon :)

Ihmettelyä entisen servon kanssa.



Servon päällä on tarra jossa turBORIX. Tämä ilmeisesti kyseisen servon merkki.
Sitten taas kun mielenkiinnosta avasin servon niin sieltä paljastui Tower Pro -tarra.
Ota tästäkin sitten selvää ;D



Asentelin servon kokeeksi tämän hetkiseen autoon, Bonzeriin. Kun ei sitä Axialia ole vielä tullut tilattua,
osia kyllä valmiiksi :)
Pienen testiajelun jälkeen tuntui ihan hyvältä, etenkin vanhan 3kg servon jälkeen.
Siinä samalla sitten googletin HBX:n alkuperäisen servon tekstit ja paljastui että Futaban servo.
Futaban normi laatuservo siis HBX halpis autossa.
Tiedä liittyykö tämä sitten aiheeseen, pistin kuitenkin hiukan tietoa kun ilmeni taas uusi "Tower Pro" servo.

matti kirjoitti:
Siinä samalla sitten googletin HBX:n alkuperäisen servon tekstit ja paljastui että Futaban servo.
Futaban normi laatuservo siis HBX halpis autossa.

Sen servon nimi oli muistaakseni "servo 3003", mutta futaba se ei ole, vaikka futaba valmistaa sellasia samannimisiä servoja ----> http://hobby-store.com.ar/store/images/s3003.jpg

ErÄjOrMa kirjoitti: Sen servon nimi oli muistaakseni "servo 3003", mutta futaba se ei ole, vaikka futaba valmistaa sellasia samannimisiä servoja ----> http://hobby-store.com.ar/store/images/s3003.jpg

Nyt sain kuvankin näkymään, jotain häikkää aikasemmin....
Joo voipa olla näinkin. Netistä tuli vastaan vaan juuri tuo Futaban servo, tein sitten heti omat johtopäätökset :)

Kai tähän "haasteeseen" kuitenkin jotain pitää vastata ;D
Hyvä että Koheltaja hieman kyseenalaisti teoriaani, jouduin hieman miettimään asiaa.
Jonkin verran väitän muovesita tietäväni, kymmenisen vuotta muovituotteiden tuotannon ja laadun kanssa työtä tehneenä. Koulutuskin on muovitekniikasta. Suurinosa opitusta on kyllä unohtunut ja aivosoluja tuhoutunut kokeelisissa puistokemistin testeissä ;)

Mitä tuohon stabiilisuuteen tulee niin otetaan esimerkiksi vaikka lämpötila. Yleisen tietämyksen mukaan lämpö vaikutta aikas per...hanasti (kesto)muovien kestävyyteen. Tai jopa biohajoavuus on muoville mahdollista.

Sitten tähän keskiakselin mysteeriseen heikkouteen. Enemmän näitä servoja tuhonneet, purkaneet ja tutkineet voisivat kertoa miten heillä on servot hajonnut, varsinkin kiinnostaisi onko akselin reikä revennyt vai venynyt soikeaksi ja millaisella käytöllä/autolla.

Seuraavat ovat tietysti teorioita mutta joku innokas opiskeleva harrastajahan voisi ottaa tästä oikein lopputyöaiheen.
-Reijän muoto. Hyvinkin voi olla että akselin reikä ei ole lähellekään pyöreä. akseli voi olla tiukka siihen mutta muotin keernat on servon kuoret tekevällä tehtaalla takuuvarmasti käsin hiottu. Sisäänajossa akseli hakee paikkansa ja "hioo" reijän tasan akselin muotoiseksi. Tällöin ei tule pistemäistä kuormitusta reijän reunaan ja mahdollisesti vältytään reijän repeämiseltä.
- Muovivalussa on huokosia, jotka sisäänajolla tyssääntyvät hallitusti kun huokosten ympärillä oleva muovi muotoutuu venymällä akselin muotoon. Kovassa rasituksessa huokoset repeävät ennen muotoutumista.
-Todennäköistä kuitenkin on, että reikä vähitellen kevyellä kuormituksella venyy soikeaksi ihan vaan muovin plastisen olemuksen takia, jolloin rattaiden huono hammaskosketus ja muut mekaaniset vastukset (ratas ottaa esim kuoreen kiinni) vievät moottorin voiman esim lämmön tuottamiseen ja reijän murtavaa voimaa ei ole enää tarjolla (paitsi se viimeinen niitti kun auto tippuu eturenkaan reunalle).
Toinen todennäköinen vaihtoehto on laatuvaihtelu. Servot tehdään vaihtelevan laatuisesta materiaalista ja monen eritasoisella muotilla jolloin joku yksilö voi kestää tosi hyvin ja toinen ei kestä yhtään riippumatta "sisäänajosta". Tämä on arkipäivää kaikessa ruiskupuristamisessa länsimaissakin.
-Muitakin teoroita voi kehitellä mutta kokeillaan josko näistä olisi apuja.

Lopputulos on mielestäni kuitenkin se, että jokainen käyttää sellaisia servoja kun parhaaksi näkee. Itse suosittelisin jotain laadukkaampaa kuin nämä kympin ihmeet eli ei kannata pettyä kun servo hajoaa. Hinta/voima/laatu suhde näissä on satunnaiselle käyttäjälle kyllä kohdallaan.
Itse kyllästyin pariin kertaan kun hyvät ajelut jää kesken servon hajotessa, kisoista sitten puhumattakaan.

Koheltaja kirjoitti: En oikein ymmärrä miten muovin ominaisuudet muuttuu ns. sisäänajolla? Muovi on hyvin stabiilia ainetta ja niissä ei kovin usein, jos koskaan, esiinny muokkauskovettumista kuten monissa metalleissa.

Tästä asiasta vaatii tietoa, muutakin kuin Towerpro kokeiluja.

LaaLaa kirjoitti: Kai tähän "haasteeseen" kuitenkin jotain pitää vastata ;D
Hyvä että Koheltaja hieman kyseenalaisti teoriaani, jouduin hieman miettimään asiaa.
Jonkin verran väitän muovesita tietäväni, kymmenisen vuotta muovituotteiden tuotannon ja laadun kanssa työtä tehneenä. Koulutuskin on muovitekniikasta. Suurinosa opitusta on kyllä unohtunut ja aivosoluja tuhoutunut kokeelisissa puistokemistin testeissä ;)

Mitä tuohon stabiilisuuteen tulee niin otetaan esimerkiksi vaikka lämpötila. Yleisen tietämyksen mukaan lämpö vaikutta aikas per...hanasti (kesto)muovien kestävyyteen. Tai jopa biohajoavuus on muoville mahdollista.

Sitten tähän keskiakselin mysteeriseen heikkouteen. Enemmän näitä servoja tuhonneet, purkaneet ja tutkineet voisivat kertoa miten heillä on servot hajonnut, varsinkin kiinnostaisi onko akselin reikä revennyt vai venynyt soikeaksi ja millaisella käytöllä/autolla.

Seuraavat ovat tietysti teorioita mutta joku innokas opiskeleva harrastajahan voisi ottaa tästä oikein lopputyöaiheen.
-Reijän muoto. Hyvinkin voi olla että akselin reikä ei ole lähellekään pyöreä. akseli voi olla tiukka siihen mutta muotin keernat on servon kuoret tekevällä tehtaalla takuuvarmasti käsin hiottu. Sisäänajossa akseli hakee paikkansa ja "hioo" reijän tasan akselin muotoiseksi. Tällöin ei tule pistemäistä kuormitusta reijän reunaan ja mahdollisesti vältytään reijän repeämiseltä.
- Muovivalussa on huokosia, jotka sisäänajolla tyssääntyvät hallitusti kun huokosten ympärillä oleva muovi muotoutuu venymällä akselin muotoon. Kovassa rasituksessa huokoset repeävät ennen muotoutumista.
-Todennäköistä kuitenkin on, että reikä vähitellen kevyellä kuormituksella venyy soikeaksi ihan vaan muovin plastisen olemuksen takia, jolloin rattaiden huono hammaskosketus ja muut mekaaniset vastukset (ratas ottaa esim kuoreen kiinni) vievät moottorin voiman esim lämmön tuottamiseen ja reijän murtavaa voimaa ei ole enää tarjolla (paitsi se viimeinen niitti kun auto tippuu eturenkaan reunalle).
Toinen todennäköinen vaihtoehto on laatuvaihtelu. Servot tehdään vaihtelevan laatuisesta materiaalista ja monen eritasoisella muotilla jolloin joku yksilö voi kestää tosi hyvin ja toinen ei kestä yhtään riippumatta "sisäänajosta". Tämä on arkipäivää kaikessa ruiskupuristamisessa länsimaissakin.
-Muitakin teoroita voi kehitellä mutta kokeillaan josko näistä olisi apuja.

Lopputulos on mielestäni kuitenkin se, että jokainen käyttää sellaisia servoja kun parhaaksi näkee. Itse suosittelisin jotain laadukkaampaa kuin nämä kympin ihmeet eli ei kannata pettyä kun servo hajoaa. Hinta/voima/laatu suhde näissä on satunnaiselle käyttäjälle kyllä kohdallaan.
Itse kyllästyin pariin kertaan kun hyvät ajelut jää kesken servon hajotessa, kisoista sitten puhumattakaan.

No johan oli. Enpä olisi uskonut että muovista saa noinkin paljon tekstiä, ja jopa täyttä asiaa ::) Hyvä vaan että saatiin nyt oikeen faktaa tähänkin asiaan. Onneksi itse tilasin kaksin kappalein näitä servoja, toista pitää sitten mukana kun ajelee. Sitten kun näistä aika jättää niin tulee varmaan hankittua parempi servo. Hirvittää vaan ne monen kympin hinnat, syytä olla sitten hyvä ;D Näillä pääsee varmaan kuitenkin aloittelija alkuun.

Itselläni antoi ensimmäisen hextronik eilen periksi 6kk kovan rääkin jälkeen. Ei jaksanut enää kääntää kunnolla oikealle. Vasemmalle käännettäessä ei ongelmaa. Jo aikaisemmin oli alkanut esiintyä vanhuuden vapinaa, eli ei keskittänyt kunnolla vaan jäi vatkaamaan pientä edestakaista liikettä.

Nyt on kiinni halpis "digi"servo. http://www.hobbycity.com/hobbycity/stor ... oduct=6222

Specsien mukaan pitäisi olla vielä vähän enemmän vääntöä kuin hextronikissa. Tuosta digipuolesta en tiedä mitä mahdollista hyötyä se antaa. Voimaa on kuitenkin riittävästi ja sevo keskittää toistaiseksi hyvin.

EDIT: Nyt on kertynyt hiukan enemmän kokemusta tuosta digiservosta. Mielestäni se on parempi servo kuin hextronik. Voimaa on selvästi enemmän ja kun hintaeroa ei ole kuin 4 taalaa, on se ilman muuta parempi hankinta kuin hextronik.

LaaLaa kirjoitti:

psychobilly kirjoitti: väitän et jos ostaa yhen kunnollisen kestää paremmin ku noi neljä

Jep, näin se toivottavasti on kun ostin just rc-garagesta 100e ACA RC1015 servon. toimii kyllä todella hienosti, lämpenee kyllä reilusti mutta kuulunee asiaan.

LaaLaa, kuinkas tuo kalliimpi servo on kestänyt? Itselläni nyt menossa kai neljäs kiinanservo ja tämäkin osoittaa jo antautumisen merkkejä. Tällä servojen kulutuksella ollaan jo kohta laatuservon hinnoissa. Sinulla on ohjauksesta rikkoutunut muita palikoita - onko servo kestänyt rääkkiä?

Noit Kärkkäisen servoja voi ainakin suositella. http://www.rc-offi.net/smf/https://www. ... ic.php?t=5
Mitään älytöntä rääkkiä ei ole kyllä vielä annettu, mut muuten on kyl hintansa väärtejä.
Jo käsinkin käänneltynä on hyvän tuntuinen/ääninen eikä käytössä juurikaan lämpene.

Itse ainakin tällä kokemuksella unohdan noi kiina servot tyystin.

sjos kirjoitti: Noit Kärkkäisen servoja voi ainakin suositella. http://www.rc-offi.net/smf/https://www. ... ic.php?t=5
Mitään älytöntä rääkkiä ei ole kyllä vielä annettu, mut muuten on kyl hintansa väärtejä.
Jo käsinkin käänneltynä on hyvän tuntuinen/ääninen eikä käytössä juurikaan lämpene.

Itse ainakin tällä kokemuksella unohdan noi kiina servot tyystin.

Onkos Kärkkäisen servon kuoret alumiinia? En löytänyt infoa Kärkkäisen sivuilta.
Samalla rahalla saisi nimittäin Savöxin 20kg servoja, niissä kuoret alumiinia.

Ei oo ainakaan tossa 16kg servossa alumiinikuoret.

Savöx on kyllä yks hyvä vaihtoehto.

Sitten taitaa kallistua Savöxin puoleen.

Racing Factory oli ottamassa servoa mallistoonsa, mutta en vielä löytänyt heiltä tietoa asiasta. Täältä löytyisi kohtuuhintaan 20kg servo alumiinikuorilla ja titaanirattailla.

http://www.apexmodels.com/gbu0-prodshow/SAV-SC1256.html

LaaLaa, kuinkas tuo kalliimpi servo on kestänyt? Itselläni nyt menossa kai neljäs kiinanservo ja tämäkin osoittaa jo antautumisen merkkejä. Tällä servojen kulutuksella ollaan jo kohta laatuservon hinnoissa. Sinulla on ohjauksesta rikkoutunut muita palikoita - onko servo kestänyt rääkkiä?

Hyvin on kestänyt. Servo lämpenee aika paljon kun ajaa pidempään mutta voima ja nopeus siinä on tallessa koko ajan. Mikään härkä vahva tuo ei ole mutta petun perusteella sanoisin että tehtaan ilmoittamat arvot pitänevät suunnilleen paikkansa.

Kärkkäisen servoissa on alumiininen runko tai ainakin takaosa, aivan kuten Savöx:n servoissa. Itseasiassa käkkäräisen Power HD 9660MG ja Savöxin 1256TG vääntävät molemmat 20kg/6V, molemmat painaa 52,4g ja molempien koko on 40,3 x 20 x 37,2mm ;D
Eli henk koht veikkaukseni on, että molemmat tulevat samalta tehtaalta tai toinen on ainakin identtinen kopio toisesta.
Savöx on Align-tehtaan tekele ja tuo Align on vissiin kopteripuolella arvostettu servovalmistaja.

Jos en väärin muista, enskuun (huhti) lopulla pitäis tulla savöxi RF:ään.

Onko kukaan sattunut katsomaan että millaisen otsikon alla te näistä jutustelette???????

Bluebeetle kirjoitti: Onko kukaan sattunut katsomaan että millaisen otsikon alla te näistä jutustelette???????

Ei vissiin. Pahoittelen.

LaaLaa kirjoitti: Kärkkäisen servoissa on alumiininen runko tai ainakin takaosa, aivan kuten Savöx:n servoissa. Itseasiassa käkkäräisen Power HD 9660MG ja Savöxin 1256TG vääntävät molemmat 20kg/6V, molemmat painaa 52,4g ja molempien koko on 40,3 x 20 x 37,2mm ;D
Eli henk koht veikkaukseni on, että molemmat tulevat samalta tehtaalta tai toinen on ainakin identtinen kopio toisesta.
Savöx on Align-tehtaan tekele ja tuo Align on vissiin kopteripuolella arvostettu servovalmistaja.

Taitaa olla sama servo kyseessä. Tarrat vaan eri. Tämähän on muotia nykyään. Savöx lähti tilaukseen. Tutkaillaan tarkemmin sitä, kun se saapuu - vaikka kokonaan uuden otsikon alla.   :)

Pari huomiota servonkuvien perusteella:
- eip näy sitä sisäänajon jälkeen pistettyä tuoretta rasvaa lämmön poisvientiin aralta akselilta.
  Kuiva akseli kun pehmentää taatusti sitä akselointipistettä tuodessaan kitkalämmön.
- ulostuloakselin kuulalaakeri näyttää avoimelta lian suuntaan!
Jos siinä on sama logiikka kuin hitekkiläisissä, ni laakerin ikää pienennetään eristämällä siltä voitelu, muttei lian saantia..
Eli että se stefa on mutta väärällä puolella..
Mainittuun on yhteys myös moottorin heikkojen DIGIhiilien kesyssä kontaktitavassa.

Kärkkäinen petti tossa -28 kelissä, niin aloin sitten mielenkiinnosta elvyttämään tätä hajonnutta Towerin servoa. Tai lähinnä metsästään syytä tohon vapinaan ja vatkaukseen.

En tiiä millä nimellä sitä osaa kutsutaan, mutta ilmeisesti molikka on joku keskittämiseen liittyvä asentotunnistin. Kuitenkin se molikka mihin kiinnittyy se servon ulostulo. Purin koko vekottimen muttereiksi, myös ton mulikan. Katkaisin sisältä 6 viiksestä kaksi, josko toi tunnistin ei antais niin herkästi signaalia vapinaa varten. Ainakin käsitestissä vapinaa ei esiintyny enää, tosin epäilen ettei toi kuitenkaan loppupeleissä vaikuta mitään servon vaikutukseen muiden sähköjen häiriöihin. Mutta tarkoitus on silti testata, auttoiko toimenpide asiaan. Joka tapauksessa servomoottorin pyörintänopeuteen ja suuntaan tolla on ihan mieletön vaikutus, asentoon vaikutti abt 1 asteen muutos kulmaan, eli pelkällä tunnistimen hipaisulla sai servomoottorin pyörimään!

Eli jos vehkeen purkaa, niin se näyttää about tuolta oikeanpuoleiselta tässä kuvassa. Molikka löytyy ton piirilevyn alta.

Datajätkä kirjoitti:
Eli jos vehkeen purkaa, niin se näyttää about tuolta oikeanpuoleiselta tässä kuvassa. Molikka löytyy ton piirilevyn alta.

Laita nyt edes linkki juttuun, johon tuon KÄRKKÄISEN servojen vertailukuvan olen joskus ottanut.

Sitten itse asiaan, eli se servon vatkaaminen johtuu mitä todennäköisimmin väljyydestä, joka johtuu rattaiden ja niiden akseleiden väljistymisestä. Servovarren alseli pääsee liikkumaan ja antamaan käskyä keskitykselle vaikka moottori on jo ns. keskissennossa ja tämä alkaa toistumaan oikean keskiasennon molemmissa reunoissa johtuen välyksestä --> ohjaus wobblaa.

Laitappas kuva, mitkä 2 viikseä katkaisit