Foorumille FAQ osio?

[Badawan]

Niin, mitä jos joku/jotkut pidempää kroolausta harrastaneet vääntäis foorumille FAQ osion? Auttaisi varmasti montaa aloittelijaa ja vähentäisi tyhmiä kysymyksiä/turhia viestejä foorumilla. Ulkomaan foorumeillahan tietoa vaikka millä mitalla, mutta ainakin mulla tulee se ongelma vastaan, että termit ja sanasto on vielä hakusessa. Crawlingissa on kuitenkin niin paljon spesiaali sanastoo, että vaikka lontoo taipuukin niin aina ei ymmärrä mitä tarkoitetaan. Ainakin perus-sanosto olisi hyvä löytyä. Käsittääkseni kaikille termeille ei ole edes käytössä suomenkielistä vastinetta, jolloin mitään sanakirja tyyppistä ratkaisua ei varmaan kannata miettiä.

Toinen osio mistä varmasti monella newbiella on kysyttävää on alustan säätäminen. Mitä keinoja/systeemeitä on olemassa ja mihin se vaikuttaa periaatteella toteuttu FAQ olisi kans varmaan ihan paikallaan. Ulkomaisilta foorumeilta voidaan kuitenkin helposti löytää "hyviä" juttuja ja toteuttaa se autoon tietämättä välttämättä miten se loppujen lopuksi vaikuttaa auton käyttäytymiseen.

Vai onko niin, että Suomessa Crawling on niin uusi laji, että omakohtaista kokemusta omaavia jannuja ei foorumilta löydy? Keskustelua/mielipiteitä/vapaaehtoisia Faq osioo perustamaan?


T: Newbie 

[historia]

Mielestäni hyvä idea.

[Bluebeetle]

Ehdottomasti perustetaan!

Näpyttelen kunhan aikaa liikenee, nyt jussin vietossa vielä huomiseen...

Sillä välin voi tähän jatkoksi laittaa sisällöstä vinkkejä, paljonhan foorumilta löytyy jo hyödyllistä, mutta voihan FAQ-osioon laittaa sitten niihin juttuihin linkkejä.

[Badawan]

Ihanaa, sä aloitat noin perusteista. Mutta eiköhän se oo järkevääkin, koska täällä näköjään on kysytty mm. mikä nopari on. Ideana voisin heittää et vois jakaa FAQ:n muutamaan osaan, esim.

Ihan rc:auton perusteet ja sit siihen mitä komponentteja crawlingissa yleisimmin on käytetty ja niiden erityispiirteet. Esim mottien kohdalla vois mainita Lathet jne.

- Rungon osalta tuskin on tarvetta noin newbie tasoseen materiaaliin, mielestäni vois keskittyä enempi nimenomaan crawlereihin.

- Yksi osio vois olla crawling sanasto, esim mitä on torque twist, artikulointi jne. Ehkä vois mainita mistä aiheutuu, mitä hyötyä/haittaa.

- Sit vois olla crawlerin säätäminen/rakentaminen eli vois säätömenetelmät ja erilaiset konstruktiot millä pystytään vaikuttamaan auton käyttätymiseen/suorituskykyyn jne. Mitä milläkin rakenteella pyritään parantamaan/estämään tms. Esim. 4link, dig jne.

Onko spesiaali sanoja vaikea linkittää sanastoon. Esim jos säätä osiossa mainitaan torque twist niin se vois olla linkkinä sanastoon?

[psychobilly]

kuva nopeuden säätimestä



Servo on laite, jolla voidaan kääntää ajoneuvon renkaita,vaihtaa vaihdetta yms.. kauko-ohjaimen käskyjen mukaan. Servossa on vääntövarsi, joka seuraa radio-ohjaimen sauvan liikettä. Servon liikerata on yleensä n.60 astetta keskiasennosta molempiin suuntiin.

Servo koostuu yksinkertaistettuna sähkömoottorista, alennusvaihteesta ja ohjauselektroniikkaan kytketystä potentiometristä, joka mittaa servon asentoa. Sähkömoottori kääntää servon vääntövartta niin kauan, kunnes potentiometriltä saatu jännitetieto vastaa servon sisäisen ohjausyksikön vastaanottimelta saamaa ohjauskäskyä. Servo saa käyttöjännitteensä  vastaanottimen kautta (mahdollisesti vielä BEC-piirin kautta) akusta.

Digitaalisella servolla tarkoitetaan servoa jossa analoginen elektroniikka on korvattu mikrokontrollerilla. Digiservon toimintakäyrästä voidaan tehdä voimakkaasti epälineaarinen, jolloin jo pienikin poikkeama asetusarvosta saa aikaa täyden ohjausjännitteen servon moottorille. Näin servo pitää oikean asentonsa paremmin kuorman alla.

Servoissa olennaisimmat tekniset tiedot ovat massa, servovarren vääntömomentti ja liikkeen nopeus. Sähköisesti servojen käyttöjännitealue on yleensä n.4,8..6,0 volttia







ja servoon voi tehdä pikku patentilla lisä tukevuutta



BEC, eli Battery Elimination Circuit löytyy useimmista  nopeudensäätimistä ja niitä pystyy myös ostamaan erillisinä laitteina. BEC-piirin tarkoitus on alentaa  ajoakun korkea jännite (tavallisimmin 7,2 voltista ylöspäin) servoille ja vastaanottimelle käyttökelpoiseksi 4,8..6,0 voltin jännitteeksi. Tyypillisesti ulostulojännite on 5V, mutta on joissakin tapauksissa säädettävissä 5..6V alueella.

BEC-piirit jaetaan karkeasti kahteen ryhmään: lineaariregulaattoriin perustuviin ja hakkuriregulaattoriin perustuviin versioihin. Lineaariregulaattorit edustavat vanhempaa tekniikkaa, joissa ylimääräinen jännite muuttuu virran funktiona lämpötehoksi regulaattorissa. Hakkuriregulaattoreissa pyritään hyödyntämään sähköenergia mahdollisimman hyvin, eli siellä ei ylimääräistä jännitettä hukata juuri minnekään. Parhaimmissa hakkuriregulaattoreissa on hyötysuhde jopa yli 90%, jolloin hukkalämmön määrä on erittäin vähäinen.

Esimerkki lineaariregulaattorin lämpötehosta: ajoakku on jännitteeltään 11,1 V ja servojen ja vastaanottimen tarvitsema kokonaisvirta on keskimäärin 300 mA = 0.3 A ja käyttöjännite 5 V. Regulaattorin täytyy siis hukata 11,1 - 5 = 6,1 V, virran ollessa 0,3A. Tällöin lämpötehoa kuluu regulaattorissa P = UI = 6,1 V * 0,3 A = n. 1,8 W.

[Badawan]

Helppo tapa testata roolarin painopiste (COG).

1. Kuinka helposti auto kaatuu sivusuunnassa
- aseta auto kyljelleen renkaitten varaan, jos auto kaatuu katolleen, painopiste on liian korkea tai ainakin antaa tasoitusta matalaman pp:n omaaville autoille.


2. Kuinka hyvin auto kestää jyrkkiä nousuja/laskuja
- aseta auto pystyyn seinää vasten, jos auto kaatuu, annat taas tasoitusta matalamman pp:n omaaville autoille.


Lisäilen tähän omia löydöksiäni, käytännön kokemuksenihan on vielä lähes olematonta.

[JupeR]

Ehdotus numbeero yksi: Jos kaikki nämä tiedot laitettaisiin omiin topikeihin "FAQ osio":n alle, esim eka o stickynä paikan idea ja sitten tulee yksi topikki vaikka "Torque Twist" ja toinen "Painopiste" jnejne ? Olisi ainakin selvä ja näkisi heti, mitä tietoa tarjolla.

[psychobilly]

beadlock vanteen kokoaminen ja vesi täyttö painon lisäämiseksi/pidon parantamiseksi. Toiset keittää veden sekaan suolaa mutta itse en nähnyt siinä juurikaan paino eroa koska suola vie myös sieltä oman tilavuutensa verran vähemmän vettä mutta makuasia.
otat aluksi tarpeet esiin ja vadillisen vettä, tiskiallas yms....

laitat renkaat vanteen reunojen yli

sitten ruuvaat toiselta puolelta kaikki beadlock kiinnitys ruuvit tasaisesti muutaman kierroksen kiinnipäin, mutta älä paljoa ja vedät beadlockin ruuveja vasten niin että vanteen ja beadlockin väliin tulee rako

nostelet renkaan reunan yli beadlockin ja vanteen reunan väliin

varmistat että renkaan huuli mikä menee vanteessa olevaan uraan on hyvin paikallaan ettei tarvi availla ruuveja edes takaisin
kun rengas on hyvin urassa paina beadlock ihan pohjaan ja samalla varmistat että rengas on edellen hyvin urassaan ettei esiinny pullotuksia ja sitten vaan ruuvit piukalle.


(jos et täytä vedellä, muutoin toimit kuten ylempänä toisenkin reunan kanssa)

sitten nostat toisen puolen renkaasta yli vanteen reunan jos teet vesi täytön, upota rengas vesiastiaan tai täytät vesihanan alla, vesi allas on parempi että tulee aika tarkasti sama määrä joka renkaaseen.

Kun nostat renkaan pois vesi astiasta niin pyri nostamaan mahdollisimman kohti suoraan jotta saat ihanteellisen määrän, sitten lasket renkaan tasaiselle alustalle ja painelet renkaan huulen vanteessa olevaan uraan tasaisesti ja asennat beadlockin paikalleen ja ruuvit piukkaan
(jos haluat renkaan aivan täyteen älä nosta sitä pois astiasta vaan asenna beadlock vesiastian pohjalla kiinni.)